Tiedättekö sen, kun joku sanoo että “Voi kun ne näyttää niin hyvältä yhdessä, ihan täydellinen pari”? Tai että “He olisivat todella hyvä pari, tunnen molemmat niin tiedän.”
Kun joku pari eroaa, erikoisimpia reaktioita erouutisten yhteydessä ovat aina olleet ne, joissa joku pariskuntatietäjä tietää, että jotkut olivat ihan täydellisiä, eikä ole mitään syytä että he erosivat. No aivan varmasti oli syy, ja riittävä syy heille.
Toisinaan ollaan taas varmoja siitä, mikä kulloinkin oli se pariskunnan eron syy, ja millaisia nämä ihmiset olivat parisuhteessa. On olemassa ihmisryhmä nimeltä pariskuntakriitikot. He tietävät aina paremmin toisten parisuhteen tilan, ongelmat, ja myös ne syyt jotka pitävät parin yhdessä.
Julkkisten kohdalla uutisten kommenttikentät ovat tässäkin asiassa kuin villi länsi, aivan kaikkia analyysia löytyy laidasta laitaan, vaikkei olisi kumpaakaan osapuolta edes ikinä tavattu lehden palstaa ja televisiota lukuunottamatta.
Ei, ei me kyllä oikeasti kyllä tiedetä toisten elämästä mitään, eikä ainakaan siitä miten jotkut sopivat yhteen tai eivät sovi. Hyvä kun ollaan perillä edes omasta elämästä.
Tänä kesänä on ollut julkisuuden henkilöiden keskuudessa varsinainen erojen kevät ja kesä. Kyllä, siitä on ihan erikseen tehty pari uutistakin, että näin on. Ja totta, jossain kohtaa putosin itsekin laskuista, kun joka päivä media kertoi uudesta julkkiserosta. No elämä on, ihmiset eroaa, olipa sitten julkkis tai ei, ei se siihen liity. Enemmän eroja on saattanut olla ihan muiden ihmisten keskuudessa, myös siellä ahkerimpien nettikommentoijien ja lynkkaajien joukossa, mutta ne vaan eivät päädy lehden sivuille.
Miksi moni julkisuudenhenkilö sitten nykyään ilmoittaa erostaan omilla sometileillään? Ainakin siksi, koska haluaa itse olla se ensimmäinen, joka kertoo kuinka asiat ovat menneet, ja ehtii vihjaista sanalla kahdella miksi näin on.
Voin kertoa omasta kokemuksesta, että on huomattavasti veemäisempää lukea ison lehden kannesta ja lööpistä oma parisuhteen muutos, etenkin kun mukana on aina faktana ja värikorostuksilla se toimittajan oma henkilökohtainen mihinkään faktaan perustumaton mielipide siitä, miksi näin kävi. Siksi.
Spekulaatioita lähtee liikkeelle molemmissa tapauksissa, mutta ne ovat vain spekulaatioita, ja viattomia, kunnes niillä aletaan satuttamaan ihmisiä. Jos uutinen pääsee liikkeelle huhuilla varustettuna, on huomattavan iso työ saada joskus jopa tuttavapiiri vakuuttuneeksi asian oikeasta laidasta.
Toisin kuin monet kommentoijat monesti luulevat, ei erosta yleensä ilmoiteta somessa siksi, että sillä saataisiin huomiota. Kuka ihme haluaisi huomiota sillä, että asiat meni päin seiniä?! Eikä kukaan ilmoita niistä lehteen asti, mutta nykyään iso osa jutuista syntyy tunnettujen henkilöiden itse sometileilleen tuottamasta sisällöstä, jonka media auliisti jakaa omilla kommenteilla ja näkemyksillään eteenpäin. Ok, myönnän, tiedän myös muutamia poikkeustapauksia, jotka ihan itse haluavat tiedottaa mediaa kaikista asioistaan, mutta nyt puhutaan isommasta kuvasta.
Minkälainen sitten on täydellinen pariskunta? Parisuhde? Onko niitä? Millainen juuri sinä olet kotona neljän seinän sisällä? Oletko kokenut sen tunteen, kun luulit tuntevasi jonkun, ja kuin salamana kirkkaalta taivaalta löytyikin uusi piirre tai tapa, jota ei vain pysty ymmärtämään? Onko asioita, joita joku ei ole voinut sinussa sietää? Olet ehkä kokenut sen, kun riita syntyy uuden ihmisen kanssa asiasta, josta et ikinä voinut kuvitella riidan syntyvän? Se on normaalia. Ne kun ovat asioita joita tapahtuu kaikille ja kaikissa parisuhteissa, ja niillä voi olla merkitystä.
On hirveästi kiinni siitä, minkälainen ihminen on itse tavoiltaan ja tottumuksiltaan. Siitä, mitä ollaan syvimmiltä ajatuksiltaan, ja mitkä ovat kellekin ne traumatisoivimmat asiat. Jännimmät ja yllätyksellisimmät piirteet kun tulevat esiin yleensä vasta kun asutaan yhdessä, tai ollaan oltu kimpassa muutoin jo pidempään. Mutta ensimmäisen riidan, sen muistaa moni. Silloin opitaan toisesta todella paljon. Miten tämän henkilön kanssa riidellään? Kumpi kävelee pois tilanteesta, vai käveleekö kumpikaan? Jankkaako jompikumpi asiaansa tai yltyykö meno huudoksi? Fyysiseksi? Vai mykkäkouluksi? Miten riitatilanne selvitetään, vai selvitetäänkö? Onko asioita, jotka ovat liian isoja ylitettäväksi? Kyllä, niitäkin on ja paljon.
Jokainen meistä asettaa elämässään rajat sille mitä sietää ja mihin asti itse on valmis venymään. Sopeutua ja oppia voi, muuttuakin, mutta rajat ovat jossakin.
On paljon pariskuntia ja parisuhteita, joiden yhdessäolon motiivi ei aukea mulle, mutta eipä sen tarvitsekaan. Kyseiset ihmiset siinä suhteessa ovat valinneet olla yhdessä, eikä kenenkään muun tarvitse ymmärtää miksi näin on, eikä heidän tule joutua sitä kellekään perustelemaan.
Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä, toinen haluaa laittaa toisen tossun alle, ja toinen olla siellä. Valtasuhteet parisuhteissa voivat olla mitä erikoisempia, kuten myös syyt olla yhdessä, Mutta se on aina suhteessa olijoiden valinta ja asia. Ja entäpä ihan ne tavat? Ne pienet pienet asiat, arvot ja omat ehdottomuudet, ja erilaiset elämän mieltymykset?
Ei meitä ole luotu sellaisiksi, että kaikki pystyisivät kaikkien kanssa olemaan. Enemmän me ehditään nykyaikana saamaan niitä kokemuksia, missä homma ei toimi, kuin niitä, missä kaikki on upeeta ja hienoa ja sitä kuuluisaa täydellistä. Mutta näistä huonoista kokemuksista sitä oppii, niin itsestään ja tavoistaan, kuin siitä toisten kanssa toimimisestakin.
Ei meistä kukaan ole täydellinen, mutta se, mitä me pystytään toiselle antamaan ja toiselta saamaan, ja miltä se olo yhdessä tuntuu, sehän on se juttu. Sillon me saatetaan olla hyvin lähellä täydellistä sille jollekin, ainakin jonkun aikaa elämässämme.
Me ollaan kaikki hyviä ja täydellisiä kumppaneita omine erikoisuuksineen, mutta se vaan vaatii sen, että se toinen puoli hyväksyy ja tykkää juuri niistä sun ominaisuuksista ja sama toisin päin. Silloinkin täytyy ymmärtää, että jollei joku juttu toimi, vika ei ole sinussa, eikä välttämättä siinä toisessakaan. Teidän tarpeet ja jutut ei vaan aina sovi yhteen.
Nyt syksyn koittaessa etsitään rakkautta taas monissa eri tv-ohjelmissa. Moni kotikatsomossa surkuttelee omaa parisuhdestatustaan, ja moni väheksyy näitä julkisesti kumppania hakevia ihmisiä.
Kukaan ei voi tietää miten kaksi ulkoisesti yhteensopivan näköistä ihmistä tulee toimeen neljän seinän sisällä. Kukaan ei tiedä, miten he arjessa toisiaan kohtelevat, ottavat huomioon tai jättävät ottamatta. Kukaan ei tiedä mitä erityispiirteitä ja tapoja ihmisista selviää, kun heidän kanssaan asuu ja viettää aikaa kaksin.
Uusia parisuhteita muodostuu koko ajan, mutta erojakin tulee lähes samaa tahtia. Jokainen yhteisen taipaleen aloittanut pari on varmasti ollut aluksi mukana ajatuksella, että tämä kestää ikuisesti. Mutta aina se ei vaan kestä, koska ihmiset muuttuvat, mieli muuttuu ja myös asiat ja tapahtumat aiheuttavat muutoksia.
Eli kun seuraavaksi taas kritisoidaan parisuhdekriitikoina toisten ikäeroja tai eropäätöksiä, niin hiukan jarrua. Kyseessä on arat aiheet, ja ihan oikeiden ihmisten oma elämä, ja vain kyseiset ihmiset suhteen sisällä todella tietävät mikä siinä oikeasti toimii tai ei toimi.
Toisen onni ei pitäisi olla itseltä pois, ja sen onnen päättyessä ei pitäisi heti olla lyömässä lyötyä.