Näin valmistauduin Selviytyjiin.
Kun aikanaan tein mielessäni ensimmäisen päätöksen siihen suuntaan, että lähdössä ollaan, aloitin valmistautumisen heti.
Tein heti laskelmat siitä, montako viikkoa mulla olisi aikaa. Suunnitelmaan kuului luopuminen kahvista ja teestä, kofeiinista, sokerista, viinistä ja oluesta. Aioin myös totuttautua kaikin tavoin pienempään määrään ravintoa, ja siirtyä lähemmäs tuota hyvin pelkistettyä Selviytyjät-ruokavaliota. Ajattelin myös, että hyvällä tuurilla ainoa proteiininlähteemme saarella tulisi olemaan kala, niin säilyttääkseni innon mahdolliseen jatkuvaan kalan syömiseen, ennakoimalla kalaövereitä, vähensin myös kalan syöntiä. Kaikkea ei tietenkään kannata katkaista kuin seinään, vaan tein tarkat laskelmat milloin jäi kahvi, milloin sokeri. Kaikki jotka ovat joskus lopettaneet kaiken samaan aikaan, tietävät sen päänsäryn tason, jonka sillä itselleen muutamaksi päiväksi saa. Eli järkevästi, portaittain.
Liikunnan puolella lisäsin ainoastaan kestävyysharjoittelun määrää, en voimaharjoittelua.
Päätin myös, että suurena Selviytyjät-fanina haluaisin katsoa kaikki ne jenkkikaudet, jotka minulta on jäänyt näkemättä. Jos jää aikaa, kerrata myös niitä ensimmäisiä vanhimpia, ja kurkata muiden maiden tarjontaa. Lähtökohtaisesti olin nähnyt kausista arviolta vajaa puolet. Etsin käsiini kaikki Youtubessa olevat 33 jenkkikautta, ja aloitin urakan niistä, joita en ollut nähnyt. Kaiken sen ajan, jolloin en tehnyt töitä, tai touhunnut lasten kanssa, ohjelma pyöri joko taustalla, tai täyden huomion kohteena. Elin ns täydellisessä Selviytyjät-kuplassa koko sen pari kk ennen lähtöä. Onnekseni ajan paljon, niin autossa jaksojen kuunteleminen bluetoothin kautta oli helppoa. Olin jo niin hyvin perillä kunkin kauden henkilöistä ja tapahtumista, että pelkkä kuunteleminen riitti hyvin. No, pari jaksoa jäi silti kuulematta ja näkemättä.
Mitä sitten katsomalla halusin?
- Nähdä kaikki mahdolliset tehtävät ja haasteet
- Nähdä mahdollisimman monta eri tuotannollista juonenkäännettä
- Nähdä kaikki mahdolliset ötökkäkohtaamiset
- Nähdä kaikki syyt, miksi joku evakuoidaan pelistä, tai syyt, miksi joku haluaa itse poistua
- Nähdä kaikki sairastumis/tapaturma-variaatiot
- Nähdä kaikki mahdolliset taktiikat ja syyt mihin ne kaatuivat
- Nähdä kaikki tilanteet, joissa ihmisillä tapahtuu tuolla henkisiä hajoamisia
Siis, aika paljon kaikkea. Löysinkin paljon asioita, joita en aio tehdä, ja miten en aio pelata. Löysin myös hyviä muistutuksia mm siitä, että yöpukeutumisen olisi oltava sellaista, ettei yhtäkään ötökän mentävää koloa, kuten korvaa tai nenää, olisi paljaana.
Melkein eniten kannoin huolta tulevista haavoista ja puremista, koska niiden takia on moni joutunut jättämään leikin kesken. Tuolla kun pienetkin naarmut tulehtuvat.
Kävin myös läpi henkisen puolen, sen, mitä kaikkea voi saarella mennä vikaan. Tärkeää olisi, että koko ajan muistaa kyseessä olevan pelin, jolla ei ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa. Pelin tapahtumia ei saa sekottaa oikean elämän ihmissuhteisiin, eikä muiden sanomisista ja saaduista äänistä ottaa nokkiinsa, paitsi pelillisessä mielessä. Peli on peliä, ja pelaamaan tuonne lähdettiin, ei hakemaan ystäviä.
Strategioita kirjasin itselleni ylös muutamankin erilaisen, joiden uskoin olevan mahdollista itseni toteuttaa. Mutta se, mitä lopulta pystyy noudattamaan, mikä toimii ja kantaa, sen aika näyttäisi. Iso ja selkeä strateginen asiahan on puhtaasti matemaattinen, numerot. Pitää olla enemmistön puolella äänissä. Kun siihen ei enää yrityksistä huolimatta pääse, tietää, että peli kohdaltasi saattaa loppua hetkenä minä hyvänsä. Sopeutuminen, on tässä pelissä myös ehdottoman tärkeää. Valitsemani strategia saatetaan romuttaa ensimmäisenä päivänä, silloin täytyy olla ongelmanratkaisukykyä, keksiäkseen mitä seuraavaksi tekee, kuinka taas sopeutuu ja jatkaa eteenpäin.
Kuitenkin yksi suurimmista asioista heti alkuun on päättää, aiotko olla se joka pelaa, vai se jolla pelataan. Minä aioin olla se joka pelaa.
Emme saaneet tietää keitä muita oli mukana, mikä on ehdottoman tärkeää. Itseäni häiritsi viime kaudessa jo tuo esiin noussut “Manilan liitto”. En olisi voinut kuvitellakaan, että solmisin hätäpäissäni liiton jonkun kanssa, ennen kuin näen minkälainen ihminen kyseisestä henkilöstä saarella kuoriutuu. Toki olisin voinut tarvittaessa antaa jonkun näin ymmärtää…
Ennen matkaan lähtöä, seurasin hyvin tarkkaan eri ihmisten tekemisiä, nähdäkseni kenen julkkiksen elämässä näkyisi, että on kenties lähdössä ohjelmaan. Tein omia alustavia veikkauksia lähtijöistä, sen perusteella mitä näin, ja sen perusteella, keiltä julkisuuden henkilöiltä tuli yllättäen facebookkiin ystäväpyyntöjä. Epäilykset heräsivät monestakin asiasta. Eevi Teittiseen törmäsin eräällä lääkärikäynnillä Helsingissä, ja jäin miettimään, oliko kyseessä puhdas sattuma. Ei ollut.
Keväällä tv:ssä pyöri missisarjamme Kaunis Elämä, ja mukana ollut Lotta Näkyvä kysyi eräänä päivänä ohjelman viestiketjussa tuuraajaa keikalle, joka sattui olemaan juuri tulevien Selviytyjät-kuvaustemme ajankohdassa. Olin aika varma, että hän olisi mukana. Aloin välittömästi miettiä, miten vaikuttaisi muihin lähtijöihin, että moni uskoo tuon juuri pyörineen sarjan myötä ja muutenkin meidän tuntevamme toisemme misseinä hyvin. Moni ehkä alkaisi miettiä, että no nuo tuntevat, ja taatusti pelaavat keskenään. Oletin kuitenkin, että mikäli hän mukana olisi, emme olisi samassa heimossa.
No, huoleni mahdollisista ystävyyssuhteista omalla kohdallani oli aika turha, koska saapuessani lentokentälle, tajusin että en siis tuntenut porukasta varsinaisesti ketään. Lotta oli oletetusti mukana, mutta häntäkään en kovin paljoa tunne. Monet muut sen sijaan tunsivat toisiaan hyvinkin, joten tajusin olevani aika ulkopuolinen.
Itse halusin ehdottomasti matkustamisen aikana tutustua niihin ihmisiin, joista mulla ei ollut mitään ennakkokäsitystä. Katsoisin sitten parin päivän päästä kisan alkaessa, ketkä olisivat sellaisia, joiden kanssa uskaltaisin ja haluaisin pelata. Käytinkin matkustusajan aika pitkälti itsekseen oloon, ihmisten tarkkailuun ja tutkailemiseen, nähdäkseni ketkä tulivat toimeen, keillä oli yhdistäviä tekijöitä, ja ketkä näyttivät siltä, että haluavat ryhtyä pelaamaan yhdessä. Googlailin myös tarkkaan läpi kaikkien kisaajien horoskoopit, tai niin monen, kuin satunnainen ja huono nettiyhteys menomatkan aikana mahdollisti.
Lähtiessäni matkaan unelmoin siis lukuisista kookospähkinöistä ja hyvistä tyypeistä, joiden kanssa olisi hauska pelata ja kokea tämä matka. Se mitä lähtiessäni pelkäsin ja jännitin, oli terveydellisiä juttuja, pahoja tehtäviä, loukkaantumisia, ötökkäkohtaamisia ja syömistehtävää, sekä juonellisia käänteitä, kuten yksin omalle saarelle joutumista. Mutta, pessimistihän ei pety, ja varautuu jo etukäteen näihin kaikkiin..
Let the game begin!
