Mikä on ollut parasta ja mikä huonointa sun päättyvässä viikossa?
Minä odotan huomista, koska odotan aina maanantaita. Useat muut ovat kanssani eri mieltä, sillä monen mielestä maanantai on aina viikon pahin päivä. Minulle maanantai on nytkin täynnä kaikkea kiinnostavaa, jota ei voi vielä näin sunnuntaina hoitaa, vaikka haluaisikin.
Tähän viikkoon on mahtunut paljon positiivista, mutta yhtä lailla negatiivistakin. Kerron muutaman asian, jotka ovat erottuneet joukosta.
Viikon parhaat
Viime heinäkuu kului Kainuussa Temptation Island Suomen kuvauksissa. Mahtava työreissu kauniissa Suomen luonnossa ja ensimmäinen kosketukseni Vuokattiin. Reippaat kolme viikkoa kuvauksia aamusta iltaan erittäin miellyttävällä porukalla ja voinkin sanoa, että kyseinen tv-projekti oli ehdottomasti yksi mieleisimmistä tähän asti. Tuotannon puolella työskentely on erittäin kiehtova pari vuotta sitten otettu uusi askel, jossa kehitän itseäni projekti kerrallaan. Televisiomaailma on omansa, mutta on totta, että eri vaiheissa elämää se kiehtoo ainakin minua eri tavoin. Tällä hetkellä se kiehtoo eniten juurikin tuotannon puolella työskennellessä, onhan se myös uudempaa kuin juontaminen, vaikka juontamisesta kameran edessä en ole kuitenkaan luopunut.
Tällä viikolla kyseinen ja odotettu Temppareiden Suomi-kausi alkoi pyöriä televisiossa, ja oli aika mukavaa palata heinäkuun hyviin työmuistoihin ja katsoa, mitä olimme saaneet aikaiseksi. Mukavaa se oli etenkin siitä syystä, että tänä vuonna kun isompia keikkoja ja tapahtumia ei ole juurikaan ollut, vaan kaikki peruuntuivat tai siirtyivät ensi vuoteen, niin nyt yksi yksittäinen mittava projekti näyttelee huomattavasti isompaa roolia koko vuotta katsoessa.
Toinen viikon positiivinen asia on ollut itselleni erittäin harvinainen yhteiskuvaus erään hyvän ystäväni kanssa. En juurikaan ole urani varrella antanut yhteishaastatteluja toisten tunnettujen ihmisten kanssa, enkä ollut yhteisissä kuvauksissa, ellei kyseessä ole ollut jokin työprojektin promootio. Nähtäväksi jää, mikä oli tällä kertaa asian perimmäinen syy ja tarkoitus.
Kolmantena hyvänä asiana listaisin myös sen, että pääsin nauttimaan hienosta illallisesta ystäväni voitettua arpajaisissa sellaisen itselleen ja seuralaiselleen. Harvinaista herkkua ovat ystävien kanssa ulkona syömiset muutenkin, saati nyt korona-aikana. Erittäin miellyttäviä hyviä asioita.
Viikon huonoimmat
Viikon huonoimpiin käänteisiin kuuluvat ehdottomasti työelämän takaiskut, omat tehdyt virheet ja epämiellyttävät tilanteet.
Tällä viikolla olen ollut erossa lapsistani, joka on aina enemmän tai vähemmän rankkaa henkisesti. Toisinaan viikko hujahtaa ohi hetkessä, mutta tämä viikko on tuntunut pitkältä ja ollut tietyllä tapaa pelkkää jälleennäkemisen odottamista.
Olen myös saanut tällä viikolla tiedon yhdestä suuresta tekemästäni virheestä. Sen enempää en tekemääni virhettäni avaa, mutta kalliiksi se kuitenkin tuli. Rahalla onneksi selviää, eli sen pidempiä seurauksia asiasta ei ole, mutta silti raivostuttaa, koska yleensä minulle ei tällaisia satu. Selvääkin selvempää on, että tästä opin ja nopeasti, enkä samaa yksittäistä virhettä toivottavasti tee koskaan uudelleen.
Takaiskuja tulee aina tuon tuosta ja niihin olen tällä alalla enemmän kuin tottunut. Tällä viikolla sellainen osui taas kohdalle erään työprojektin kanssa, mutta en jäänyt asiaa murehtimaan ensimmäisen turhautumisen mentyä ohi. Kaikella on tunnetusti tarkoituksensa, ja uskon tässäkin epäonnistumisessa jälleen siihen, että se on merkki jostain ja näin oli tarkoitettu. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa.
Tällä viikolla olen myös kokenut useita hetkiä, jolloin ihmiset ovat tulleet somessa tai muita reittejä aivan liian lähelle, ehdotelleet ja vaatineet asioita, joita heillä ei ole minkäänlaista oikeutta minulta vaatia. Tämä aiheuttaa aina tietynlaista ärsyyntymistä ja laittaa miettimään ihmisten käytöstapoja ja niiden puutetta. Ne ovat myös hetkiä, jolloin kyseenalaistan tapani kommunikoida fanien ja seuraajien kanssa.
Yhteenveto
Jos katsotaan koko viikkoa, se on ollut monellakin tapaa hyvin tyhjentävä. Olen ollut hetkittäin onnellinen, olen ollut todella turhautunut ja olen ollut erittäin surullinen. Uskon asioiden johtavan hyvään ja uskon tiettyjen muutosten olevan pakollisia. Samalla odotan entistä enemmän vuoden 2021 saapumista ja haluan jo suunnitella sitä täydellä teholla.
Toki, kuten vuosi 2020 on jo nyt näyttänyt, mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Yllätyksiä tulee, niin hyvässä kuin pahassa ja silloin on vain selviydyttävä hymyillen eteenpäin.
Olen vahvasti sitä mieltä, että negatiiviset kokemukset ja pettymykset kasvattavat ja kehittävät eniten, joten odotan innolla, mitä kaikki tämän vuoden pettymykset ja epäonnistumiset saavat aikaan isommassa kuvassa.
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!