Kun kuume iskee…

Taas on sellainen aika vuodesta, että mulla on eräs todella kova kuume. Kuumeitahan on erilaisia. Mulle itselle iskee aika ajoin asuntokuume, autokuume, matkakuume ja muutamia muitakin. Nämä on kuitenkin ne useimmin toistuvat.

No, nyt on niin, että päällä on aivan järkyttävä matkakuume! Ja se on ongelma… 

Kun kuume iskee, silloin pitää mennä! Mutta entä jos ei pysty?

Freelancerin ja yrittäjän elämässä jokaisen reissun varaaminen on tietynlainen riski. Lähes heti kun olet lippusi ostanut ja ruksannut kalenteriisi välin jolloin olet poissa, jo seuraavana päivänä tulee se soitto tai meili, joka tarjoaa jotakin erittäin tärkeää keikkaa ja työprojektia juurikin sille aikavälille.

Mun elämän yksi suurimmista intohimoista ja lompakon keventäjistä on ehdottomasti matkailu. Jos olisi aikaa ja rahaa, olisin varmaan aina reissussa. Meistä kaikki käyttää palkkansa johonkin, ja samalla se on joistakin muista monelle itsestäänselvistä asioista pois.

 

Mietin juuri, milloin olen itse viimeksi ollut puhtaasti pelkällä lomamatkalla.. Sehän oli kyllä ihan vasta, heinäkuussa, roadtripillä Norjassa. Sitä ennen mennäänkin tasan vuosi taaksepäin, kesään 2017, kun olin lasten kanssa roadtripillä Euroopassa. Aika autopainotteista, huomaan… ja ei ole näemmä riittänyt, kun taas polttelee ja paljon. 

Työpainotteisia matkoja on ollut parikin tässä vuoden sisällä, mutta esim kuukauden pituisia Selviytyjät-kuvauksia ei voi kukaan luokitella edes vahingossa lomaksi, vaikka lämmintä olikin.  

Olen siirtänyt matkaa ystäväni luokse Englantiin nyt pari vuotta, vaikka sekään ei teoriassa veisi kuin muutaman päivän. Eli kuten jokainen voi huomata, nämä lomien toteutukset eivät mulle ole kovin helppoja. Loman lyöminen kalenteriin kun on aina pienoinen riski tällä alalla. Aina on pieni pelko siitä, jos nyt katkaisee työputken, niin jatkuuko se enää?

Katselen suurella kateudella sitä, kun eräs ystäväni hyppelee keikkojensa välissä hyvinkin taajaan ulkomailla. Mutta, itse täytyy malttaa odottaa, koska oma palkkani ei koostu pelkästä keikkailusta.

Monesti kuuntelen suurella mielenkiinnolla ja uteliaisuudella, kun ihmiset heittelevät toisilleen ehdotuksia ”hei Peking on ihana paikka pitkälle viikonlopulle” tai ”oispa ihana käydä Barcelonassa viettämässä pitkää viikonloppua.” Välillä mietin, osaisinkohan minäkin elää tuollaista elämää? Elämää, jossa vietetään pitkiä viikonloppuja ulkomailla? Ja tehdään pelkästään arkisin ilmeisen hyväpalkkaisia töitä? Aika vieraalta kyllä kuulostaa..

Mulla ei oikeastaan ole tuollaisiin reissuihin ollut kauheasti mahdollisuuksia, vain kerran olen toteuttanut ns pitkän viikonlopun Roomassa. Siitäkin on tosin jo 14 vuotta… Mulla on säännöllisen epäsäännöllisesti päivätöitä, iltatöitä ja viikonlopputöitä, niin onhan se selvää, että kalenteriin ei ikään kuin itsestään synny sellaista koloa, joka huutaa lomaa. Paitsi jos jostain syystä joskus putoaa projektien väliin ja kalenteri ammottaa tyhjyyttään. 

Tänä vuonna olen jo suunnitellut reissua Englantiin ystäväni luokse, mutta se peruuntui, koska ystävälläni oli silloin kiivain kisakausi meneillään. Siitä sikisi tietysti idea lähteä katsomaan hänen MM-kisojaan Jenkkeihin, mutta kas kas, kalenterissa olikin jo samalle ajalle lyötynä sovittuja keikkoja. Seuraavana hetkenä suunnittelin yhdistettyä työ/lomareissua joulukuulle, mutta juuri kun olin lyömässä itselleni päiviä lukkoon, uusiksi meni. Sama kävi tulevan tammikuun kanssa, ja nyt näemmä myös helmikuun kanssa. Ihanaahan se on, että on töitä, tällä alalla jokaisesta keikasta ja tapahtumasta saa ja pitääkin olla kiitollinen.

Mutta mitä sitten kun kuume kasvaa liian suureksi? Eihän reissukuume lähde kuin reissaamalla. Nämähän eivät oikeasti ole vakavia ongelmia, mutta onhan tämä aika vitsikästä aika ajoin.

Eli.. Nyt mietinkin kiivaasti, koskas sitä seuraavaksi ehtisi reissailla? Ja uskaltaisi?

Toivottavasti ensi vuoden puolella uskaltaisi taas jonkin reissun varata, mutta silloin näitä agendoja reissulle alkaa olla jo niin paljon, että riittääkö riskeerattava aika tai valuutta? Pitäisi pystyä käymään monen eri ystävän luona hieman samalla puoliskolla palloa, ehtiikö kaikki kerralla, vai miten nämä valitaan? Ja milloin on se väli? Mihin uskaltaisi ruksata itselleen reissun, ja mihin? Ja todellakin, vain ja ainoastaan itselleen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *