Mun työni on kyllä aika ajoin niin ihmeellistä ja inspiroivaa. Tässä matkan varrella tulee käytyä aivan ainutlaatuisissa paikoissa. Viime kesänä pääsin työn puolesta tutustumaan jälleen hyvin mielenkiintoiseen paikkaan. Tämä tutustumiskäynti oli sellainen, josta oli jälleen kerran seurauksia, enimmäkseen hyviä sellaisia.
Kun Jamie Oliverin ruokaohjelmat joskus aikoinaan saapuivat Suomen televisioon, olin minä yksi niiden vakiokatsojista. Olen aina ollut intohimoinen ruuanlaittaja, improvisoiva kokeilija ja kokkailija, mutta kokkausintoani on aina rajoittanut aika, mahdollisuus, talous ja tietyt tarpeet. En ole koskaan ihan samalla tavalla hurahtanut muihin kokkiohjelmiin, mutta Jamien ohjelmassa, siinä oli sitä jotakin.
Jos mulla olisi päivät pitkät aikaa ja mahdollisuuksia testailla eri yhtälöitä, maistella eri kulttuurien erilaisuuksia ja makuja, sitä olisin varmasti aika paljon tehnytkin. Olisin varmasti nytkin jollakin ihanalla makumatkalla.
Asia, joka näiden Jamie Oliverin ohjelmien kautta tuli mulle jonkinlaiseksi pienehköksi pakkomielteeksi, oli erilaiset yrtit. Tai lähinnä se, miltä mun keittiön pitäisi näyttää, ja kuinka paljon erilaisia mielettömiä yrttejä sieltä pitäisi löytyä.
No niin. Tämähän kuulostaa hyvältä.
Minä, joka en ole edes säännöllisesti kotikaupungissani, minä, joka en todellakaan kuulu puutarha- kasvimaa- tai kukkienhoitoihmisiin, eikä mulla pysyisi edes hengissä ei lemmikit eikä kukat, niin jotenkin on vaikea nähdä tätä yhtälöä keittiöni valtaisasta yrttimerestä, eikö?
En todellakaan korista kotiani kukkaloistolla, eikä parvekkeeltani löydy yhtäkään parvekekukkaa, ja aikanaan omakotitalossa asuessanikin ensi töikseni revin edellisten asukkaiden istuttamat tuijat pois. Mutta yrtit, eli kaikki mikä liittyy ruokaa, niissä on aina ollut sitä jotakin. Tai ainakin noista ohjelmista asti.
Kaikenlaisia yrttikokeiluja ovat vuodet kätkeneet sisäänsä. Olen elämäni varrella kiikuttanut kotiini kasvamaan niin kukkakaupan paprikoita ja chilejä, kuin kokeillut jos jonkinlaisia valoja, ruukkuja, kastelujärjestelmiä, katosta roikkuvia ylösalaisia ruukkusysteemejä ja ties mitä. Nämä ovat olleet samalla sekä sisustuksellinen elementti, että ihan oikeaan tarpeeseen liittyviä kokeiluja. Aina olen juossut tämän fantasiani perässä, että keittiössäni tuoksuvat aina tuoreet ja hyvinvoivat yrtit, ja niitä on jos jonkinlaista.
Tuoksut on mulle todella tärkeitä, ja rakastan sitä, että koti tuoksuu hyvälle, ja hyvin mielellään juurikin aidoille tuoksuille kuten vaikkapa jokin herkullinen ruoka, tai sitruunainen yrtti. Kodin täytyy henkiä puhtauden lisäksi elämää, eikä olla vain steriili ja tuoksuton.
Kokatessani unelmoin siitä, että ympärillä on vaikka ja mitä, jotta luovuus ja kokeilunhaluni pääsee valloilleen. Kokkaajana olen improvisoija, joka ei noudata reseptejä, vaan saattaa vilkaista niitä kerran, ja sen jälkeen päättää improvisoida paremmin. Useimmiten kaikki lähtee kuitenkin puhtaasta kokeiluista, täysin ilman reseptejä, omalta fiilispohjalta, yhdistelemällä ja maustamalla ja maistelemalla. Tämähän luontaisesti vaatisi sen, että jääkaappi olisi jatkuvasti täynnä kaikkia ihania ja välillä hintaviakin raaka-aineita, mauste- ja yrttivalikoimat pursuaisivat herkullisia makuja.
No, eihän tämä nyt ihan onnistu ihmisellä, joka saattaa päättää hävitä extempore päiväkausiksi töihin toiseen kaupunkiin, tai lähteä muuten vain pidemmäksi aikaa pois kotoa. Sillä aikaa ehtii kuolla yksi jos toinenkin kasvi, eli se niistä yrteistä, yleensä.
Mutta. Tähän asiaan on vihdoin tullut muutos. Viime kesänä tein rehellisesti ennätyksen siinä, kuinka kauan sain pidettyä runsaan määrän yrttejä hengissä, puhutaan useista kuukausista.
Tämä tapahtui sen jälkeen, kun olin ensimmäistä kertaa vieraillut Deliverde perheyrityksen tiluksilla tv-ohjelmaa kuvattaessa. No, voisi sanoa, että se oli virhe, koska tästä luonnollisesti seurasi se, että en voi hankkia yrttejäni enää mistään muualta kuin suoraan heiltä. En edes välttämättä tuosta korttelin päästä heidän torikojustaan tai kauppojen hyllyiltä, koska mun on jotenkin vaan pakko saada joka kerta kokea tuo kasvien ja yrttien paljous, ne tuoksut ja heidän upeat kasvihuoneet.
Haluaisin säännöllisin väliajoin käydä ihastelemassa sitä valtaisaa salaattimerta, ja kuuntelemassa omistajan ihania tarinoita eri yrttien käyttömahdollisuuksista, kokemuksista, tekniikoista ja mm hienosta yhteistyötarinoista liittyen vaikkapa Kyrö Distilleryyn ja Gin Toniciin.
Kiitos tämän kesäisen vierailun, mulle aukesi aivan uusi yrttimaailma. Tutuksi tulivat monet sellaiset yrtit, joita en ollut koskaan ennen käyttänyt, kuten sitruunaverbena, thaibasilika, vesikrassi, lipstikka, sitruunamelissa, viinisuolaheinä ja ties mitkä.Tällä hetkellä omasta keittiöstä löytyy seitsemää eri lajiketta, ja vielä olisi muutamille tilaa.
Lisäksi, nyt on vihdoin toteutunut se yksi asia, joka todellakin pelasti mun ongelmallisen suhteen salaattiin. Salaatin tekeminen ja syöminen ei ole koskaan ollut mulle ongelma. Jollei salaattia syö ihan salaattina, tulee sitä tungettua aika lailla smoothiehen. Ongelmana onkin ollut se salaatin säilyminen. Vaan ei ole enää! Nyt se on olemassa ja saatavilla, suljettava salaattipussi. Ai että!
Mun mielestä tää on yksi vuosikymmenen kaivatuimmista keksinnöistä, I love it! Ei mene enää salaatit huonoksi ja hukkaan, vaan siellä ne oottaa hetkeä, että olen taas kaupungissa, ja niistä jotakin väsäämässä. Oon aivan rakastunut näihin pusseihin, kuulustaa hullulta, mutta niin se vaan menee. Pienet asiat.
Viime viikonloppuna piti käydä taas täyttelemässä mun yrttivarastoja, kun muutenkin koitin aikaansaada syksyä ja talvea näkyviin kotona. Koska Halloween oli lähellä, saivat lapset itselleen suuret kurpitsat. Tästä sain myös hyvän syyn tehdä elämäni ensimmäisen kurpitsakeiton.
Musta on ihanaa, että kun Halloweeni-kurpitsojen aika on ohi, on tällä perheyrityksellä tapana kiikuttaa torilta jääneet kurpitsat tienvarteen “vie minut hyvään kotiin”-kyltillä varustettuun asetelmaan. Ujot suomalaisetkin uskaltautuvat yleensä ennen pitkää ottamaan mukaansa ilmaisen kurpitsan. Hyvä mieli ennen kaikkea, ja sellainen tulee myös siitä, kun keittiössä näkyvät, maistuvat ja tuoksuvat monet erilaiset yrtit.
