Oletko se tosiaan sinä?

Eletään nettihuijausten kulta-aikaa. 

Kuinka monet kerrat olenkaan itse miettinyt, etten varmasti menisi lankaan, jos joku valehenkilö lähestyisi minua jossakin. 

No, kyllä minäkin viimeksi loppuvuodesta menin halpaan, kun tuttu ex-työnantaja pyysi puhelinnumeroa. Ei ollut aito pyyntö, vaikka oikeasta profiilista tulikin. Sittemmin näitä on tullut useampia. Toista kertaa en kuitenkaan tee samaa, enkä vielä tiedä mitä haittaa tästä oli. 

Feikkiprofiileja liikenteessä

Tällä viikolla on tullut vastaan jo kaksi feikkiprofiilia itsestäni. Yksi tili oli facebookissa, toinen instagramissa. Molemmat ovat pyydelleet ihmisiä kaveriksi ja seuraajiksi, ja kehuneet heitä, enkä edes rehellisesti halua tietää mitä kaikkea muuta. Itselleni ei ole täysin auennut mitä näillä taas haetaan.

Vastaavasti samaan aikaan itselläni on täysin julkinen, täysin tunnistettava, täysin omalla naamalla ja omilla kuvilla varustettu deittiprofiili parissakin eri palvelussa. Ne ovat aitoja. Mutta jo pelkästään tänä aamuna olen vastaanottanut useampia kyselyjä monien profiilien aitoudesta. Aitoa luullaan feikiksi ja feikkiä aidoksi. Tämä on niin tätä. 

Kyseenalaista kaikki

Aina hyvä ohjesääntö on kyseenalaistaa netissä näkemiään asioita ihan kaikkeen liittyen. Hyvä on myös muistaa, että jos joku on liian hyvää ollakseen totta, se todennäköisesti myös on sitä. Itse olin pitkään sitä mieltä, etten hairahtaisi koskaan mihinkään huijausviestiin, huijausprofiiliin tai muuhun, mutta myönnän itsekin sortuneeni johonkin. 

Aika usein hyvä keino on kysyä joltain muulta, vaikka kaverilta, jos jokin vaikuttaa vähänkin oudolta tai liian hyvältä. Näin olen itse tehnyt jopa muutaman isomman ”työtarjouksen” kohdalla, jotka ovat sittemmin osoittautuneetkin perättömiksi.

Mutta myönnän joskus väsyneenä sortuneeni luulemaan jotakin viestiä täysin aidoksi, ja juuri tässä kohtaa se virhe sitten usein tapahtuukin, kun ei olla enää skarpeimmillaan. Mutta virheitä sattuu meille kaikille. Varauksellinen kun olen, olipa tuttu tai vieras, en availe mitään minulle lähetettyjä pelkkiä linkkejä. Jos on asiaa, toivon että se kerrotaan. 

Deittimaailmaan

Muistan kun kerran aiemmin elämässä olin deittiprofiilissa. Mietin sinne menoa silloin pitkään. Profiilikuvani taisi silloin olla hieman salamyhkäinen, sellainen josta osa tunnisti minut, ja osa ei. 

Silloin suurin osa keskustelusta alkoi aina niin, että minä vakuutin pitkään olevani oikeasti minä ja toinen osapuoli epäili vähintään yhtä pitkään. Lähes joka kerta sama juttu, todella turhauttavaa touhua, johon ei olisi ollut aikaa. 

Tällä kertaa mietinkin ensin jotakin salaprofiilia, lähinnä uutisten ja otsikoiden pelossa. Minut kun on ohjelmoitu ajattelemaan kaikki tapahtuva myös sen kautta, miten media ja muut ihmiset siihen reagoivat. 

On edelleen vaikea uskoa tilannetta todeksi, jos pystyy tekemään elämässään joitakin isompia asioita ilman, että ne päätyvät lehteen. Myös se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ja taustalla mietinkin, what’s the catch? Mitäs juttua nyt on tuloillaan, mitä materiaalia tässä nyt keräillään ajan kanssa, kun ollaan aiheesta näin hiljaa? Julkisuus tekee varovaiseksi ja skeptiseksi.

Ohituskaistaa pitkin

On todella ihanaa, että minulla on niin paljon niitä uskollisia seuraajia, jotka kyseenalaistavat näitä kaikkia netissä pyöriviä profiileja ja muita asioita. He kertovat heti, jos havaitsevat nimissäni tapahtuvan jotain epäilyttävää. Kiitos siitä! 

Mutta yksi uusi ilmiökin on tullut vastaan. Deittiprofiilin suhteen on ilmestynyt muihin kanaviin tämän pelkän tilistä raportoimisen lisäksi näitä ns. ohituskaistan käyttäjiä, eli tullaan kertomaan monia eri reittejä, että tulin vaikkapa Tinderissä vastaan. Yhteydenotoissa kerrotaan myös miksi tykättiin tai miksi jätettiin tykkäämättä. Jokunen valittelee että nyt mieli muuttuikin, vieläkö voisi olla saumaa? Viestien kautta tunnustellaan myös usein, olisiko mahdollisuutta matchiin, olenko ehkä vain vahingossa ohittanut heidän profiilinsa. 

Näitä ohituskaistan viestejä on tullut jokaiseen mahdolliseen kanavaan aina sähköpostista Linkediniin asti. On tullut viestiä tunnetuilta ja vähemmän tunnetuilta ihmisiltä, yhtä kaikki, kaikki reitit kokeillaan ja kiire on nyt kova. Enkä tosissaan kuvittele olevani jossakin erityisessä asemassa. Tätä tapahtuu tällä hetkellä myös muille kuin julkisuudessa oleville naisille, kertonee siis jostakin hieman isommasta ilmiöstä. 

Rehellistä peliä avoimin kortein

Päätin tällä kertaa lähteä mukaan deittimaailman hullunmyllyyn rehellisesti ja avoimesti. Laitoin profiiliini omia kuvia useammankin. Ei mitään salamyhkäisiä arvuuttelukuvia, vaan kuvia joista ei mitenkään voi erehtyä kuka kuvassa on. Liitin tileihini jopa oman instagram-tilini, ja sehän vaatii jo omat todennuksensa. Pitäisi siis olla aivan selvää pässinlihaa, että profiili on aito.

Mutta ei. Nyt pukkaa eri alustojen inboxeihin kuvakaappauksia tästä tilistä, osa kertoo tiedoittaen, että minusta on feikkitili ja osa kysyy hieman epäillen, voiko tuo tili olla minun. Selkeä oletus on edelleen, että en voi mistään tuollaisesta palvelusta löytyä, ainakaan noin selkeillä kuvilla ja omalla nimellä. Miksi en? Ihan samanlainen ihminenhän minäkin olen, vaikka työni pitkälti julkista onkin. 

Nainenkin saa itse päättää

Twitterissä ihmeteltiin kerran, kun eräs nuori nainen kertoi saaneensa Tinderissä vain yhden matchin. Seuraajat riensivät oitis kertomaan, että kyllä miehet nyt ovat olleet sokeita kun niin upea nainen on kyseessä. Harvempi mietti sitä puolta, että nainen ihan itse päättää kenestä tykkää livenä taikka netissä, ja kenen kanssa haluaa lähteä keskustelemaan. Jos ei kovin monesta itse kiinnostu, ei välttämättä edes odota kovin montaa matchia. Ei se tarkoita suoraan, etteivät miehet olisi hänestä innostuneet, mutta kun nainen tosiaan myös saa ihan itse valita kenestä kiinnostuu.

Totesi joku minullekin tässä, että saan varmasti helposti matcheja. No, myös minulla, kuten muillakin, on oikeus valita kenestä itse kiinnostun niin netissä kuin oikeassa elämässä. Ja ne joista itse kiinnostun, eivät automaattisesti kiinnostu minusta. Suotakoon se samanlainen oikeus valintoihin kaikille meille, eikä stalkkailla ja piiritetä ihmisiä jokaista mahdollista reittiä. 

Olin täysin unohtanut tämän maailman. Kuten muissakin asioissa, me kaikki toimimme eri tavoin ja ihan hyvä niin. Arvostan elämässä ihmisiä, jotka uskaltavat tehdä asioita omilla kasvoillaan ja mielipiteidensä takana seisten. Siksi jäänkin aina miettimään, että jos ei pysty laittamaan deittiprofiiliin omaa kuvaansa, tai laittaa kuvan joka ei vastaa mitenkään itseä tai samaa vuosikymmentä, niin ollaan sellaisessa maailmassa toiminnan suhteen, joka ei minulle aukea. Eri asia on, jos haetaan anonyymisti jotakin tiettyä seuraa, ja odotetaan että muut asiat kohtaavat, ennen kuin näytetään minkälainen ihminen siellä kirjoittelee.

Hyvää viikonloppua kaikille, ja muistakaa kyseenalaistaa näkemiänne asioita tulevaisuudessakin, etenkin näinä haastavina aikoina!