![\"\"](\"https:\/\/blogit.seiska.fi\/lolao\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2020\/05\/DSC_0827.jpg\")
<\/p>\n\u00c4itiys ottaa ja \u00e4itiys antaa. Kukin meist\u00e4 kokee \u00e4itiyden omalla tavallaan, kuten muutkin asiat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Osaa \u00e4itiys kuormittaa ja jatkuva vastuu ja velvollisuudet ahdistavat. Toisille taas kaikki \u00e4itiyteen liittyv\u00e4 on pelkk\u00e4\u00e4 juhlaa ja vasta \u00e4itiys antaa el\u00e4m\u00e4lle tarkoituksen.<\/p>\n
Me olemme erilaisia. Olemme kaikki saaneet erilaisen kokemuksen \u00e4itiydest\u00e4 omalta \u00e4idilt\u00e4mme ja meill\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 erilaisia tarpeita ja mieltymyksi\u00e4. Kaikille samat asiat eiv\u00e4t vain tuo samaa tunnetta.<\/p>\n
<\/p>\n
Oma \u00e4iti on ollut mulle aina se el\u00e4m\u00e4n tukipilari. Min\u00e4 ja \u00e4iti olimme mielest\u00e4ni tiivis kaksikko mun nuoruudessa, koska is\u00e4\u00e4 ei kuvioissa ollut. Olen kiitollinen, ett\u00e4 \u00e4itini on edelleen se valloittava persoona, joka tekee aina vaikutuksen ihmisiin ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n ja jota h\u00e4nen entiset lapsipotilaansa muistelevat viel\u00e4kin l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n
Olen onnekas, vaikka aina lapsena en osannutkaan omaa \u00e4iti\u00e4ni aivan samalla tavalla arvostaa. \u00c4itini piti aina tiukat rajat ja aikuisena olen ollut eritt\u00e4in kiitollinen niist\u00e4.<\/p>\n
Mulla ei ole mit\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 odotuksia \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Toki olen s\u00e4ilytt\u00e4nyt kaikki hienot lapsilta saamani lahjat ja kortit ja arvostan suuresti kaikkea, mit\u00e4 heilt\u00e4 ikin\u00e4 saan. Olen vuosia sitten lopettanut erin\u00e4isten odotusten viljelyn, annan ennemmin el\u00e4m\u00e4n ja ihmisten yll\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Omat lapset ovat asia, joka jaksaa ilostuttaa p\u00e4ivitt\u00e4in. Se, ett\u00e4 olen \u00e4iti, on kullanarvoista ja koen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ni t\u00e4rkein ty\u00f6. N\u00e4m\u00e4 kaksi ihanaa teini\u00e4 saavat mut nauramaan jutuillaan l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in ja heiss\u00e4 n\u00e4kyy niin paljon iloa, herkkyytt\u00e4, tahtoa ja \u00e4ly\u00e4. Mahtavia tapauksia ja n\u00e4inh\u00e4n ajattelee moni muukin omista lapsistaan.\u00a0<\/span><\/p>\n \u00c4itiys ei ole kuitenkaan itsest\u00e4\u00e4nselvyys, ei ollut minullekaan. Itsest\u00e4\u00e4nselvyytt\u00e4 ei ole \u00e4idiksi haluaminen, eik\u00e4 se, ett\u00e4 lapsia tulee tilausty\u00f6n\u00e4 silloin, kun niit\u00e4 halutaan. Se klassinen oikea aika yritt\u00e4\u00e4 lasta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunnu olevan koskaan. Moni p\u00e4hk\u00e4ilee ajoitusta liikaa. Ja \u00e4itiys, seh\u00e4n ei ole kaikille edelleenk\u00e4\u00e4n mahdollista eik\u00e4 edes kaikkien toivomuslistalla.<\/p>\n M\u00e4 olen kiitollinen siit\u00e4, ett\u00e4 sain mahdollisuuden tulla \u00e4idiksi kahdesti. T\u00e4m\u00e4 tapahtui jopa viel\u00e4 aika nuorella i\u00e4ll\u00e4 ja olen kiitollinen, etten p\u00e4hk\u00e4illyt eik\u00e4 tarvinnut odottaa pidemp\u00e4\u00e4n. Tunnen suunnatonta ylpeytt\u00e4 omista lapsistani, kuten toivon jokaisen vanhemman tuntevan omistaan. Toki tied\u00e4n, ett\u00e4 valitettavasti niin ole. Ylpeys omia lapsiani kohtaa syntyy toki siit\u00e4, ett\u00e4 he ovat juuri minun lapsiani, mutta my\u00f6s siit\u00e4, kun n\u00e4en miten he p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, k\u00e4sittelev\u00e4t asioita ja miten he k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t ja kohtelevat muita.\u00a0<\/span><\/p>\n Olen vuoden sis\u00e4ll\u00e4 kuullut tuttavapiiriss\u00e4ni yll\u00e4tysvauvoista, jotka on havaittu vasta aivan loppuraskauden aikana. Aina yht\u00e4 h\u00e4mment\u00e4vi\u00e4 tarinoita. Kaikissa tapauksissa suunnitelmia omasta mahdollisesta \u00e4itiydest\u00e4 tulevaisuudessa ei ole viel\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tehty. Tuntuu v\u00e4h\u00e4n turhan rajulta yll\u00e4tykselt\u00e4, mutta toisaalta, sit\u00e4h\u00e4n se el\u00e4m\u00e4 on. Mit\u00e4\u00e4n ei kannata liian varmasti suunnitella, sill\u00e4 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on tapana heitt\u00e4\u00e4 ihan omat korttinsa p\u00f6yt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n vuoteen on osunut my\u00f6s yksi eritt\u00e4in surullinen\u00a0<\/span>vauva-ajan tarina, joka lopulta p\u00e4\u00e4ttyi vauvan\u00a0 menehtymisee<\/span>n. N\u00e4iden eri kohtaloiden tarkoitusta on todella vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja perustella. Miksi toisen el\u00e4m\u00e4 sekoitetaan ja yll\u00e4tet\u00e4\u00e4n parin kuukauden p\u00e4\u00e4st\u00e4 syntyv\u00e4ll\u00e4 pikkuihmisell\u00e4 ja miksi toisen \u00e4idin toivottu lapsi vied\u00e4\u00e4nkin pois?<\/p>\n Omat raskauteni olivat kuin y\u00f6 ja p\u00e4iv\u00e4, mutta yhteist\u00e4 niille oli se, ett\u00e4 kumpikaan ei totisesti ollut el\u00e4m\u00e4ni parasta aikaa. Ne olivat jotain ihan muuta, nimitt\u00e4in pahoinvointia 24\/7.<\/p>\n Nyt t\u00e4t\u00e4 teinien el\u00e4m\u00e4\u00e4 seuratessa tunnen rauhallisuutta. Pikkulapsiarki tuntuu kaukaiselta muistolta. Se aika oli vaativaa ja haastavaa, etenkin toisen lapsen kohdalla. Ensimm\u00e4isest\u00e4 vuodesta kahden lapsen kanssa ei ole hirve\u00e4sti muistikuvia, mutta onneksi on valokuvia. Fyysisesti olin v\u00e4syneempi kuin koskaan juuri tuolloin toisen lapseni syntym\u00e4n j\u00e4lkeen. Ravasimme pitk\u00e4\u00e4n sairaalassa l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in ja selvittelimme eri tahojen kanssa nuorimmaisen jatkuvia terveysongelmia koko ensimm\u00e4isen vuoden ajan.\u00a0<\/span><\/p>\n Muistan ehk\u00e4 parhaiten, kuinka aina iltaisin asettelin y\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle riviin 8 tuttipulloa. Nelj\u00e4ss\u00e4 oli vett\u00e4, nelj\u00e4ss\u00e4 apteekin maitoallergisen lapsen korvikejauhetta. Y\u00f6ll\u00e4 kutsun kuuluessa sekoitettiin salamana yksi pullollinen juomaa ja aamulla laskettiin sitten pulloista, montako sy\u00f6tt\u00f6keikkaa oli y\u00f6n aikana tehty.\u00a0Muistista kun ei t\u00e4ss\u00e4 kohtaa ollut en\u00e4\u00e4 apuja. Helpotus oli suuri, kun tuo allergisin vaihe ja pullorumba j\u00e4i lopulta taakse.\u00a0<\/span><\/p>\n Vauva-arki oli kuitenkin my\u00f6s ihanaa, koska kotona olo on aina ollut mulle todella helppoa. Toki joitakin asioita tuli tehty\u00e4 silloin etenkin ensimm\u00e4isen lapsen kohdalla siten, ett\u00e4 nyt tekisin ne aivan toisin. Mutta el\u00e4m\u00e4 ja lapset opettaa!\u00a0<\/span><\/p>\n Teinien kanssa asiat tuntuvat jotenkin suunnattoman helpolta. Toki on huolia, mutta huolet ovat erilaisia. Enemmist\u00f6 ihmisist\u00e4 pelottelee teini-i\u00e4ll\u00e4 ja kertoo tarinoita vaikeista teineist\u00e4\u00e4n. En edelleenk\u00e4\u00e4n pysty samaistumaan t\u00e4h\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 omat teinit eiv\u00e4t ole olleet vaikeita. N\u00e4m\u00e4 teinit eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole saaneet aina haluamaansa, vaan rajat ovat aina olleet olemassa. N\u00e4iden kanssa kuitenkin viet\u00e4n mielell\u00e4ni ja helposti yhteist\u00e4 aikaa ja riitelyt ja yhteenotot ovat hyvin harvinaisia meid\u00e4n perheess\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n T\u00e4n\u00e4\u00e4n oli erikoinen aamu. Min\u00e4 her\u00e4\u00e4n porukasta aina ensimm\u00e4isen\u00e4, mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n olinkin ilmeisesti nukkumassa tavallista pidemp\u00e4\u00e4n. Her\u00e4sin siihen, kun joku hiippaili vessaan 6.30 ja paineli sitten suoraan takaisin nukkumaan. No, se her\u00e4tys oli minun \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n her\u00e4tys, ja kukuin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 muutaman tunnin ylh\u00e4isess\u00e4 yksin\u00e4isyydess\u00e4. Aurinko oli ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4, talo oli hiljainen, mutta silti\u00a0<\/span>n\u00e4m\u00e4 rakkaat tyypit ovat l\u00e4sn\u00e4 ja nauttivat unestaan.<\/p>\n Lopulta p\u00e4\u00e4tin olla se, joka nauttii \u00e4itiydest\u00e4\u00e4n ja yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 lapsensa herkullisella ja tavallista tuhdimmalla aamupalalla. Vohveleita, pekonia ja itsepuristettuja greippi- ja appelsiinimehuja, n\u00e4in meill\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen leivottiin yhdess\u00e4 lasten kanssa.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4 erikoisena \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4ymme my\u00f6s toivottamassa hyv\u00e4\u00e4 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4\u00e4 omalle \u00e4idilleni, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa poikkeuksellisesti vain \u00e4itini kodin ulkopuolella.<\/p>\n Onnea kaikille \u00e4ideille. Nauttikaa \u00e4itiydest\u00e4nne, se on el\u00e4m\u00e4nne t\u00e4rkein ty\u00f6!<\/p>\n \u00c4itiys ottaa ja \u00e4itiys antaa. Kukin meist\u00e4 kokee \u00e4itiyden omalla tavallaan, kuten muutkin asiat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Osaa \u00e4itiys kuormittaa ja jatkuva vastuu ja velvollisuudet ahdistavat. Toisille taas kaikki \u00e4itiyteen liittyv\u00e4 on pelkk\u00e4\u00e4 juhlaa ja vasta \u00e4itiys antaa el\u00e4m\u00e4lle tarkoituksen. Me olemme erilaisia. Olemme kaikki saaneet erilaisen kokemuksen \u00e4itiydest\u00e4 omalta \u00e4idilt\u00e4mme ja meill\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 erilaisia tarpeita […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4298,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[134,135,136,137,138],"class_list":["post-4290","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-aiti","tag-aitienpaiva","tag-aitiys","tag-lapset","tag-teinit"],"yoast_head":"\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.seiska.fi\/lolao\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2020\/05\/IMG_3480.jpg\")
Ylpe\u00e4t \u00e4idit<\/h2>\n
Aina \u00e4itiys ei tuo vain iloisia tuntemuksia<\/h2>\n
Vauvasta teiniin<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.seiska.fi\/lolao\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2020\/05\/IMG_3479-scaled.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogit.seiska.fi\/lolao\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2020\/05\/IMG_0777-scaled.jpg\")
\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4 vuonna 2020<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.seiska.fi\/lolao\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2020\/05\/DSC_0813.jpg\")
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"